perjantai 27. joulukuuta 2013

Alttarille-astelu-kengät!

Naiseus ja kengät. Kengät, mikä nautinto.

Tänään ne haettiin postista, kuinka huomaavaista. Bussikuski tiesi, mitä postin paketin tuleman pitää. Ja silti ne myös haettiin vapaaehtoisesti hänen toimestaan. Ja maksettiin.



No ne, tahdon-kengät!

Hän epäili Zalando-kiljahduksia, niitä tuli, vaikka paketti tulikin Brandokselta. Nyt bussikuskin mukaan mulla on ihan riittävä asustus kirkkoon. Kaulahuivi ja alttarille-astelu-kengät, sehän riittää.. ;D Päästäsi paljon halvemmallakin siinä hommassa. Ei pöllömpi ajatus. Kirkkoherra ei tosin vältäämättä hymyilisi tässä kohtaa. Tai sitten sitä hymyilyttäisi tosi paljon. ;)




Näillä kengillä olisi siis tarkoitus astella alttarille ja juhlapaikalle, jossa vaihdetaan sitten loppuillaksi kevyemmät kengät jalkaan. Varsikengät halusin jo pelkästään siitä syystä, että talvella saattaa olla lunta. Illaksi sitten sisälle jotain muuta, jota ei vielä ole löytynyt.





P.S. Olen elänyt mielessäni melkoista WOU-factoria vihkisormuksen suhteen. Pari ahaa elämystä lisää, voi pyhäsylvi ja ihanuus! <3 Katsotaan mitä niistä saa toteutettua. Siitä lisää sitten myöhemmin. Sormus-mikä-hulluus-ajatus!

torstai 26. joulukuuta 2013

KoSiTTu! Meidän kosinta.

Jouluaaton aatto meni töissä ollen ja illalla olimme ystäviemme T&J luona rauhoittumassa joulun viettoon. Kello olikin lähemmäs yksi yöllä kun pääsimme kotiin vällyjen väliin. Eli jouluaattona siis.

Aamulla (lue: yöllä) 03.30 isännän piti herätä töihin vielä aattoaamuksi. Olin lupautunut syömään joulupuuroa aamulla yhdessä. Olinhan menossa itse vasta seitsemäksi töihin. Perinteisesti kaikki ovat joulupuurolla mummollamme aattoaamulla, mutta töiden vuoksi mummo oli taikonut puuroa jo edellisenä iltana ja bussikuskini oli noutanut sitä meille kotiin, minun ollessa töissä.

Klo 03.30 olen kuoleman väsynyt ja bussikuskini herättelee minua. "Mietin vain mielessäni: "NOU, en jaksa herätä, täytyy, YLÖS siitä. Arggghh, puuro on hyvää, mutta en jaksa!" Kävelen ruokapöydän ääreen istumaan puolialasti, sillä olen niin väsynyt, etten jaksa pukeutua. Istun pelkät pikkuhousut jalassa siis. Päätän silti vielä käydä vessassa ennen puuroa. Istahdin takaisin pöydän ääreen. Siinä se oli puinen rasia. Riemuitsin mielessäni, ensimmäinen joululahja! JEI!

Isäntä oli käynyt erikseen metsästämässä korurasian, kultaliikkeen rasiat ei ollu kelvannu. :D

Avasin rasian välittömästi ja BANG! Minut oli päästy yllättämään täysin. Rasiassa on sormus. Sormus. Ja sitten ne sanat vielä: Tuletko vaimokseni?! Kyllä, kyllä!!!

Näin jälkikäteen ei ehkä romanttisinta, mutta. Bussikuskini kertoi alkuperäisen suunnitelman. (Minun yllättämiseni ei ehkä tosin olisi silloin onnistunut) Alkuperäiseen suunitelmaan oli kuulunut kävelyä keskustassa, näyteikkunoiden ihailua, kaupungin uinuessa joulun vietossa aattoiltana ja termarista tyyliin glögiä Espan penkeillä. Se olisi ollut ihan kaunista, mutta. Se kuuluisa mutta. Ajatus olisi ollut aivan täydellinen, jos kaupungissa olisi ollut lunta ja pikku pakkanen. Helsingissä helmeili kuitenkin loputon vesisade vaakasuuntaisena, eikä sillä ollut aikomustakaan loppua hetkeen. Bussikuski muutti suunnitelmaa. Hyvä niin. Illalla nimittäin satoin niin, että pikku lenkki koiran kanssa osoittautui läpimärkä-reissuksi.

#KylläpäSitäVoiOllaPöljänNäköinen

#KennethCole

#241213

#Sormus


Nyt sitä ollaan virallisesti kihloissa. Sormuksen isäntä oli käynyt teettämässä Malmin korupajassa. Leveä, hopeinen johon on istutettu yksi savukvartsi. (Totesin samalla, että vihkisormus ei kyllä voi olla kauhean leveä, koska sormessa loppuu pituus kesken) Eli toinen on siis tulevaisuudessa tod.näk. kapea. Olenkin rakastunut punakultaan. Nimittäin joululahjapaketissa isännältä lymyili Kenneth Cole -kello, joka oli punakullan sävyinen. Joten miksei se vihkisormuskin.  Ja ennen kaikkea sormuksen täytyy olla litteä. Vaikka korkeat kivet olisivatkin kuinka kauniita, ovat ne palokuntahommissa, puutarhassa ja ylipäätään remppahommissa maailman epäkäytännöllisimmät.

Niin ja kosinnan kruunasi se että meikä ehti painua takaisin sänkyyn kun isäntä huutelee keittiöstä: "Jenni, miten tän facebookin parisuhde tilan saa vaihdettua kihloissa olevaksi?" Some, miten niin ykkösjuttu? No, mummolleni sentään soitin aamulla klo 0800, että ollaan menty kihloihin, koska mummolla ei ole facebookia ja sehän olisi kuullut sen puurolla kävijöiltä.

Muutaman tunnin jälkeen oli satanut melkoinen läjä onnentoivotuksia ja muutamia heti silloin neljän hujakoilla. (Kuka muu on helvetti hereillä jouluaattona siihen aikaan).

Eli kihloissa ollaan ja kihlajaiskahveja täys alkaa suunnittelemaan. Kyllä oli jouluaatto. Eikä ne kaikki hyvät jutut siihen edes loppuneet, muusta sitten myöhemmin.

perjantai 20. joulukuuta 2013

Olipahan puuro(a)

Keittiöhommat menee yleensä putkeen. Nyt ei ihan mennyt kuin Strömsössä! Keittelin torstai iltana hienosti haudutettua riisipuuroa perjantai aamuksi töihin. Perjantai aamuna heräsin katsahdin riisipuuroon, jonka olin jättänyt yöksi hautumaan. Voihan p****. Puuro oli aivan liian löysää. Ei siis vähän löysää vaan sulaa liejua. Vetistä riisipuuroa. Nou. 

Noh. Tuumasta toimeen. Töissä täytyisi olla vasta reilun tunnin päästä. Don`t worry. Äkkiäkös sitä tässä yhden kuuden litran kattilan riisipuuroa tuunaa. No, usko tai älä. Tunnissa ehtii tuunaamaan riisipuuron siihen kuntoon, että se oli syötävää, paksumpaa ja joku erehtyi sanomaan ettei koskaan ole syönyt yhtä hyvää puuroa. (Joskus ihmettelen miten ihmeessä onnistun seivailemaan itseni tällaisista tilanteista. #Tuurimunkki )

Kyllä se isäntäkin hieman ihmetteli kun keittiö oli höyryn vallassa ja kattilat kilisi ja kolisi aamulla, kun se heräsi. Oli kyllä jonkin asteinen maailman ennätys keittää puuroriisi kypsäksi. :D Oli vissiin morsian ollu ilmi liekeissä eilen illalla, niin kovaan, että mitannu riisitkin miten sattuu

Näytti varmaan tosi urpolta kun kannon punaisen pyyhkeen avulla kattilaa sairaalaan, jossa puuro tyyliin vielä kiehui ja paljain käsin kantaminen ei onnistunut. (Äkkiseltään ainakin omaan silmään olis näuttänyt melkoiselta hoopo-joosepilta) Elämä on. :)

cool old vw busses | Cute Miniature VW Bus | VW Camper Blog
Kuva: Pinterest.

Tottakai siinä rytäkässä unohtui puhelin kotiin. Työpäivä sujuu ilman sitä moitteetta, mutta. Kuinka orpo sitä onkaan ilman puhelinta. ORPO. Bussissa ei voi hautautua hesarin tiedesivuille tai päivitellä twitteriä, tai urkkia facebookissa viimeisiä jaettuja kuvia tai katsoa bloggeria. Kuinka me tosiaan pärjäsimme sillon joskus. Kuinka? Olen kuitenkin sitä ikäluokkaa joka yläasteella ihannoi matopeliä ja oli cool, jos Nokian5510 oli saanut värikuoret. Toista se on nykyään.

Olin tulossa puhelimettomana kodin suuntaan bussilla. Paras ikinä. Sinne asteli sellaisia tavis rönttösiä, jota kukin istui alas tahoillaan. Sitten bussinlähdettyä liikkeelle tuli komento: "Matkaliput, olkaa hyvä!" En olisi ikimaailmassa uskonut että he ovat tarkastajia. Kyllä tolla meiningillä jokunen pummikin jää kiinni. Peukku sille. '

Guess it's true! Maybe it's because they have to handle our stories....
;) Kuva: Pinterest

P.S. Kuvat puurosta olisivat kertakaikkiaan olleet tylsiä ja ihanista löydöistä ei voinut laittaa kuvia, ne on paketissa ja kaupassa ei ollu sitä himputin puhelinta. :D


keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Häähullun haaveiluja arvonnan palkinto -katso kuvat!

Häähullun haaveiluja blogin voittopaketti saapui toissa päivänä ja eilen hain sen.

Illalla en malttanut enää olla avaamatta sitä. Iso pahvilaatikko, jonka sisältä paljastui paketoitu kaunis hopeanharmaa paketti ja kun paperit sai revittyä pois. Tuli alta taas paketti. Hetken jo hymyilytti, "Ei kai paketti ole täynnä paketteja?" :D

Ei, ei se ollut.

Sisällä oli jotain ihanaa naisen mielen virkistystä.

*Tuoksukynttilä
*Käsivoide
*Puffi
*Kasvovoide
*Kynsiviila
*Kynsilakkaa
*Eteerinen öljy

Tässä kuvia:















Kirjotin pari postausta sitten siitä kuinka löysin läjän aarteita Tiimarista, sopuhinnalla. Tässä nyt pari kuvaa noista aarteista. 




P.S. Ai niin! Meidän väen joulu on melkoisesti pulkassa! Tehtiin tänään viimeiset ruokaostokset kaloja lukuunottamatta. Eli vain tarvitsee metsästää joulupöytään kalaa ja mummolle Fiskarsin sakset. Homma on siis melkoisesssa pulkassa. Voih! Kohta se on täällä, joulu. <3 

P.P.S. Hyvää syntymäpäivää mama ja Jenni.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Pallot, pilkut jaa muut pallurat -Hääpaikan sisustus.

Olen miettinyt häihimme väreiksi jotian metallinhohtoisia kuparin, vaaleanpunaisen, kullan, hopean, punakullan sävyjä. Pitkälti varmasti pelkistettyä valkoista eri sävyjä, mutta täyteväreinä noita. Kukathan tulevat olemaan tulpaaneita.Pöydillä on paljon lasia kynttilöillä täytettynä.

Jokin värin sisällyttäminen saattaa ollakin hankalaa, jottei väri leimaudu liikaa sekasotkuksi sen vaihtuessa. Mieleen juolahtikin. Mikä olisi sen helpompaa, kuin jälkiruoka/karkkipöydässäkin panostaa siihen, että asiat ovat pilkullisia, pallollisia.
Gorgeous wedding menu!  Modern circle wedding menu. $4.00, via Etsy.
Kuva:Pinterest
Champagne Bubbles Wedding Cake
Kuva:Pinterest
Monogram Circle Wedding Coasters | Personalized Letterpress Coasters
Kuva:Pinterest

Aikani etsin Pinterestistä kuvia. En löytänyt sitä mitä halusin. Edellä kuvat jotain sinne päin ja ei kuitenkaan.

Pilkut, pallot ja muuta pallerot mielessä. Tää typy lähtee töihin! :)


maanantai 16. joulukuuta 2013

Mondays are like bad lover, they come too quick.

Aamu.

Kadonnut bussikortti. Myöhästyminen töistä. Monta kommervenkkiä. Maanantai. Vaikkei vuorotyöläisellä olekaan maanantaita sen merkityksessä. Tänään minulla oli maanantai. Maanantai aamuna piti muistaa vain eräs lappu laukkuun. Muistin sen, mutta. Niin se mutta. Se katosi siinä käännä-kämppä-ympäri-sekoita-huusholli kohdassa.

#lol #monday #truestory @Christy Palmer trendz www.asapstuff.com https://twitter.com/ASAPStuff
Maanantait! Kuva:Pinterest

Aamupäivä.

Älä muista mitään ja älä vaan pudota lattialle. Tänään ylimääräisiä askeleita oli tarpeeksi työssä. Onneksi oli onnistumisen tunteitakin.

Iltapäivä.

Maksa ylimääräinen matka. Lappu oli kadonnut. Toki, tietenkin, miten muutenkaan. Kadonnut. Onneksi selvisin siitä mitä olin tekemässä ilman sitä penteleen lappua. Huoh* ja helpotus. Käy hakemassa uusi bussikortti. Maksa lisää turhuudesta. Onneksi oli ihana asiakaspalvelija. IHANA. Toki kertoi tylysti, etten pääse vielä sisäpiiriin tai kerhoihin, kadottamalla bussilipun toisenkerran puolessatoista vuodessa. Kuulemma pitää kadottaa kortti tyyliin useamman kerran kuussa tai parissa, että pääsee HSL:n toimipisteessä pistesijoille. Tässä vaiheessa alkoi hymyilyttämään jo oikein urakalla. Ehkä päivä ei kuitenkaan ollut niin tahmea.

Kävin tuhlaamassa kolmellakympillä myös Tiimarin alessa. Löysin noin 160 € tavarat. Ei pöllömpää. Askartelua, sisustusta, kaikkea pikkukivaa.

Ai niin! TÄRKEIN!


Hääkengät. Vielä hetki sitten olin varma, että menisin kirkkoon UGG-tyylissä kengissä. Mutta sitten tuli se mutta. Alla olevat kengät. Voihan rakkaus. Rakastan avokkaita (kuulostaapa mummomaisen epätrendikkäältä), mutta juuri tällaisia tykkään niin kuin yber paljon. Ah! Posti tule jo. 26€, ei paha. Mekon täytyy olla niin lyhyt, että nämä näkyvät alttarille kävellessä. <3

Kengät - Wildflower Bridal: Cascada | Kengän ulkosivu
Wildflower briadal: Cascada Kuva:Brandos

Huomenna on onneksi uusi päivä. EIkä tämäkään tosissaan ollut niin paha. Mutta, tuntuu vain loputtoman pitkältä. En jaksanu ottaa edes kuvia tämän päivän aarteista. Myöhemmin sitten.

Ai niin! Yksi mut tekee oman miehen(ja koiran ja sellaisen perusläpätyksen lisäksi) hyvälle tuulelle. Korpun blogi! Se on ihana. Vaikka tänään siellä olikin harmia.


torstai 12. joulukuuta 2013

Kaulahuivi hääpuvun kanssa

Olen muutenkin etsinyt valkoista kaulaliinaa itselleni. Ja tänään löysin täydellisen sellaisen, arkeen ja häihini. Aion nimittäin kulkea kirkosta hääpaikalle ja kirkollekin (paitsi kirkkoon) Kaulaliina visusti kaulassa. I love kaulaliinat! Niitä on yhtä ja toista on ruskeaa, mustaa, moniväristä ja sitä rataa. Ja asusteet täytyy olla aina sävysävyyn kaiken kanssa.
36 Winter Wedding Photography Ideas - 5 - Pelfind
Kuva: Pinterest
Kaulaliinan halusin olevan massiivinen, säihlyvä, tuubimainen, metallinhohtoinen ja valkoinen. Massiivinen, koska haluan ohuen melko kevyen takin hääpuvun kanssa, jolloin puvun muoto pääsee paremmin oikeuksiinsa. 

Sellainen löytyikin. Täydellinen ja halvalla. Ja sellainen saattaa olla parilla muullakin. Se nimittäin löytyi H&M:ltä. 

Kaulahuivi

Kaulahuivi kaulassa

Onko kellekään toiselle morsiolle tulossa kaulahuivia tai kaulaan muuta asustetta kuin koru (toki sekin tulee)?

Ainiin! Mulle on ilmestynyt kutkuttelevan ihana paketti lahjojen joukkoon.

Lahja! Mulle! Mitähän se mahtaa sisältää? 

Tämän merkkisessä kassissa on tuo lahjani, joten omat epäilykseni sisällöstä ovat jotain. :)

Jos joku morsian etsiin oikeaa bling, bling kynää häihin vieraskirjaa varten. Tässä sellainen.
Löytö Tigerista ja vain muutaman euron. Kirjoittaa sinistä hyvää peruskuulakärkikynän jälkeä.

Pinterest poimintoja aiheesta kaulaliina morsiammella.
boots, scarf, jacket, wedding dress. trash the dress without the lake water, I suppose.   **if i ever wanted to have a winter wedding I would want to look like this :)
Ihanan arkista. Kuva: Pinterest
Bridesmaids in Scarves - Read more on One Fab Day: http://onefabday.com/bride-and-bridesmaids-cover-up-ideas/
Kuva: Pinterest

Photo by Anastasiya Belik (anastasiyabelik.com)  So pretty! This picture gives me winterfeels in the best way :D
Kuva:pinterest
ARCHAMBAUD   - dephine manivet  LONG DRESS WITH 3/4 SLEEVES IN SILK CREPE WORN WITH A BABY ALPACA LONG SCARF.
Kuva: Pinterest

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pessimisti ei pety ja optimisti onnistuu aina!

Ensin menee alamäkeä ja sitten ylämäkeä. Olen nousukauden hurmoksessa. Moni asia on ollut pientä suurta hullunmyllyä tässä viimeisen hetken. Välillä sitä on illalla mennyt nukkumaan ja miettinyt kuinka monta päivää menee, että on pieni hetki aikaa itselle, toiselle tai ylipäätään millekään.

Lissu tutkii karhulanlasin purkkia


Nyt on kuitenkin selvästi alkanut nousukausi. Tai nousukausi on väärä sana. On alkanut taas aika jolloin muistaa luottaa omaan onneensa ja itseensä sataprosenttisesti.

Kausi, jolloin asioilla on vain tapana mennä sujuvasti, mutkattomasti, mennä vaan. Niin sujuvasti, ettei sitä tajuakaan. Asiat lutviutuvat ikäänkuin ajatuksen voimalla. Aamulla ajattelet jäätelöä ja sitä onkin kotona kun tulet kotiin.

Heittäydyt vain ajatukseen:

Go with the flow! Thrust your luck!

Sitten ei tarvitse tehdä muuta, kuin luottaa onneensa. Muistaa tehdä määrätietoisesti joka päivä jotain asioiden hyväksi mitä haluaa. Se mikä ei onnistu tänään, onnistuu sitten kun sen kuuluu onnistua.

Eräs syksyisempi koiranulkoilutusaamu!


En tiedä kuinka moni saa ajatuksestani kiinni. Kuitenkin olen saavuttanut kaiken mitä olen tahtonut tähän astiselta elämältä ja uskon sen olevan pitkälti kiinni luottamuksesta elämään sekä siihen että kaatuessa täytyy miettiä mitä ei sattunut (Iloita siitä! \o/), eikä murehtia mitä sattui. Olen myös monta kertaa kuullut olevani aivan liian optimisti, ehkä.

Meillä on iltaisin lasten kanssa tapana sanoa 3 hyvää. (Joskus sanomme ensin 3 ärsyttävää, niitä ei aina löydy). Kolme hyvää on mitä tahansa hyvää, aina karkista rahaan ja siitä yhteisiin lautapelihetkiin. 

Haastanikin kaikki morsiammet ja muutkin, jotka tätä erehtynevät nyt lukemaan bloggaamaan 3 hyvää asiaa, omassa päivässä, blogin yhteyteen. Jotain arkista, joka koskee sinua itseäsi. Ja haastan myös kokeilemaan tuota kolmea kotona, erityisesti niinä iltoina kun tuntuu, että kaikki on menyt pieleen. Mitä ihanaa sieltä löytyneekään! Omituisen ihania asioita sitä huomaakaan muistavansa ja toisaalta toinen saattaa muistuttaa jostain ihanasta, mitä ei ole itse sattunut huomaamaan!

Te kaikki onnistutte  varmasti häissänne, parhaalla mahdollisella tavalla. Stressistä tai kiireestä huolimatta. Vedetään yhtä köyttä.

Kyllä, pystymme jokainen tekemään häistä itsellemme täydelliset! <3


Joskus näin leffan jossa jokainen teki palveluksen vuoksi kolme palvelusta uusille ihmisille. Voi taivas kun ihmiset tosiaan tekisivät näin. Olisi paljon vähemmän turhaa naristavaa ja niin paljon enemmän onnea.

P.S. Bussikuski piti mua hieman erityisen kahjona alkuun (edelleen) näiden juttujen kanssa. (no, siksi se sanookin rakastavansa mua [Olen kuulemma riitävän kahjo]). Siitäkin on kuoriutunu aika paljon, kun on antanut sille omat korvansa ja kysynyt ja vaatinut vastauksia kuuntelemalla. Rohkaissut.

P.P.S. Bussikuski alkoi loruta mun sukista jotka oli aiemmin lattialla, jolloin Teini sai läpsättyä yläfemmaa isin kanssa, koska sanoi hyväntahtoisesti: "Meillä asuu jo yksi pirttihirmu, ei susta tarvi faija tulla sellanen! ;)" Voi sitä naurun kihertelemää määrää. Tästä molemmat sai kuvitteelliset läpsyt takaressuun!

Tulipahan postaus. :D

P.P.P.S. Voitin Häähullun haaveiluja -blogin jouluarvonnassa jotain ihanaa! Awwwwww... Elämä on <3.

tiistai 10. joulukuuta 2013

Häähullun haaveiluja jouluarvonta!

osallistu arvontaan!

Nyt on viimeinen hetki käydä osallistumassa Häähullun haaveiluja -blogin jouluarvontaan! :)


There´s no place like bed!

Joku hääbloggaaja haastoi laittamaan kuvan omasta sängystään. Tässä se nyt on meidän sänky.

Kodin paja - punkka tai jotain...

Sänkyyn liittyy ylättävän paljon asioita, muutakin kuin petipuuhat ja nukkuminen. Esimerkiksi kuvassa olevat lakanat. Ei ihan niin helppo juttu kuin lakanat. Vaan pellavaa sisältävät lakanat. Ei pellavakaan sinänsä vielä mitään, mutta. Ne ovat uudet ja elämäni kalleimmat lakanat yhteen sänkyyn. Pellava on ihanaa. On, on. Uutena pellava ei todellakaan houkuttele petiin. Se on karheahko ja jäykkää, jää ryppyyn ja muutenkin tuntuu, noh, ei niin erikoiselta. Eli odotankin sitä, kun sitten joskus ne on pehmeät. *Huokauas* Sitten joskus. Sitten joskus ne ovat myös niin ihanat, ettei lakanoita haluaisi vaihtaa.

Sänkymme on myös se paikka jossa koira röhnöttää mieluiten meidän poissa ollessa. On sitä laskettu joskus muutaman kerran kymmeneenkin, kun koira on tehnyt hormoonipäissään valeraskauden aikana pesää ja lakanat ovat kokeneen pienen (lue: suuren) reikiintymisen. 

Nuorisokin toisinaan makaa siellä tekemässä läksyjä ja toisaalta joskus viikonloppuaamuna siellä pötköttelee konkkaronkka. Pieree, ähisee ja hölöttää pölvästi juttuja! 

Sängyssä tapahtuu yllättävän paljon. Siellä itketään, nauretaan, puuhataan ja touhutaan. Koti olisi sitten tylsä paikka jos sänkyä ei olisi. I love my bed.

Sammutin nurkassa ei muuten ole vahinko. Se on sitä varten kun alkaa vesisotaa ja jää häviölle. Sitten kävellään kotiin hakemaan se ja kastellaan kaikki kylän kakarat kerralla ja kunnon paineella. ;D

P.S. Ällöintä ikinä. On mennä nukkumaan rättiväsyneenä. Laskea päätä tyynyyn ja huomata. Kyllä, hiuksesi ovat jossain limaisessa ja haisevassa. Pieni pikavoitto. Hiuksesi ovat koiran oksennuksessa. Elämä on.
P.P.S. Ihaninta ikinä. On mennä nukkumaan rättiväsyneenä. Laskea pää tyynyyn, huomata isännän vaihtaneen lakanat, koira käpertyy jalkoihin, kotona soljuu hyvän yön toivotukset ja bussikuski nappaa kainaloon. Elämä on ihanaa.