keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pessimisti ei pety ja optimisti onnistuu aina!

Ensin menee alamäkeä ja sitten ylämäkeä. Olen nousukauden hurmoksessa. Moni asia on ollut pientä suurta hullunmyllyä tässä viimeisen hetken. Välillä sitä on illalla mennyt nukkumaan ja miettinyt kuinka monta päivää menee, että on pieni hetki aikaa itselle, toiselle tai ylipäätään millekään.

Lissu tutkii karhulanlasin purkkia


Nyt on kuitenkin selvästi alkanut nousukausi. Tai nousukausi on väärä sana. On alkanut taas aika jolloin muistaa luottaa omaan onneensa ja itseensä sataprosenttisesti.

Kausi, jolloin asioilla on vain tapana mennä sujuvasti, mutkattomasti, mennä vaan. Niin sujuvasti, ettei sitä tajuakaan. Asiat lutviutuvat ikäänkuin ajatuksen voimalla. Aamulla ajattelet jäätelöä ja sitä onkin kotona kun tulet kotiin.

Heittäydyt vain ajatukseen:

Go with the flow! Thrust your luck!

Sitten ei tarvitse tehdä muuta, kuin luottaa onneensa. Muistaa tehdä määrätietoisesti joka päivä jotain asioiden hyväksi mitä haluaa. Se mikä ei onnistu tänään, onnistuu sitten kun sen kuuluu onnistua.

Eräs syksyisempi koiranulkoilutusaamu!


En tiedä kuinka moni saa ajatuksestani kiinni. Kuitenkin olen saavuttanut kaiken mitä olen tahtonut tähän astiselta elämältä ja uskon sen olevan pitkälti kiinni luottamuksesta elämään sekä siihen että kaatuessa täytyy miettiä mitä ei sattunut (Iloita siitä! \o/), eikä murehtia mitä sattui. Olen myös monta kertaa kuullut olevani aivan liian optimisti, ehkä.

Meillä on iltaisin lasten kanssa tapana sanoa 3 hyvää. (Joskus sanomme ensin 3 ärsyttävää, niitä ei aina löydy). Kolme hyvää on mitä tahansa hyvää, aina karkista rahaan ja siitä yhteisiin lautapelihetkiin. 

Haastanikin kaikki morsiammet ja muutkin, jotka tätä erehtynevät nyt lukemaan bloggaamaan 3 hyvää asiaa, omassa päivässä, blogin yhteyteen. Jotain arkista, joka koskee sinua itseäsi. Ja haastan myös kokeilemaan tuota kolmea kotona, erityisesti niinä iltoina kun tuntuu, että kaikki on menyt pieleen. Mitä ihanaa sieltä löytyneekään! Omituisen ihania asioita sitä huomaakaan muistavansa ja toisaalta toinen saattaa muistuttaa jostain ihanasta, mitä ei ole itse sattunut huomaamaan!

Te kaikki onnistutte  varmasti häissänne, parhaalla mahdollisella tavalla. Stressistä tai kiireestä huolimatta. Vedetään yhtä köyttä.

Kyllä, pystymme jokainen tekemään häistä itsellemme täydelliset! <3


Joskus näin leffan jossa jokainen teki palveluksen vuoksi kolme palvelusta uusille ihmisille. Voi taivas kun ihmiset tosiaan tekisivät näin. Olisi paljon vähemmän turhaa naristavaa ja niin paljon enemmän onnea.

P.S. Bussikuski piti mua hieman erityisen kahjona alkuun (edelleen) näiden juttujen kanssa. (no, siksi se sanookin rakastavansa mua [Olen kuulemma riitävän kahjo]). Siitäkin on kuoriutunu aika paljon, kun on antanut sille omat korvansa ja kysynyt ja vaatinut vastauksia kuuntelemalla. Rohkaissut.

P.P.S. Bussikuski alkoi loruta mun sukista jotka oli aiemmin lattialla, jolloin Teini sai läpsättyä yläfemmaa isin kanssa, koska sanoi hyväntahtoisesti: "Meillä asuu jo yksi pirttihirmu, ei susta tarvi faija tulla sellanen! ;)" Voi sitä naurun kihertelemää määrää. Tästä molemmat sai kuvitteelliset läpsyt takaressuun!

Tulipahan postaus. :D

P.P.P.S. Voitin Häähullun haaveiluja -blogin jouluarvonnassa jotain ihanaa! Awwwwww... Elämä on <3.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kaunis kiitos kommentistasi! ♥